Yhdentoista kuukauden loma
Kotkia mukaillen, "en koskaan lopettanut, pidin vain yhdentoista kuukauden loman". Lyhyesti, Utu-blogi on selkä.
Muussa elämässä (ja Unessa.netissä) on tapahtunut paljon, mutta koulujutut ovat melko tarkkalleen siinä jamassa johon ne vajaa vuosi sitten jätin. Koska Utu-blogin tarkoitus on dokumentoida yliopistotaivaltani, koin hiljaiselon kertovan koulutyön tökkimisestä enemmän kuin konditionaaleilla maalatut vuodatusmerkinnät. Niitäkin kyllä jo riittää.
IT-laitoksemme muutti lukukauden alkajaisiksi upouuteen ICT-rakennukseen, paikalle jossa vielä vuosi sitten oli megaiso kuoppainen ja heinää kasvava epävirallinen parkkipaikka. Uusi laitos on hieno ja keskeneräinen: ovet ovat niin tehokkaasti lukossa, että ne täytyy pitää auki pahvilaatikoiden tai vastaavien viritysten avulla jotta joku edes pääsisi luennolle. Vessat on piilotettu seinän väristen ovien taakse, joiden ympärillä ei ole edes karmeja jotta ne erottaisi. Ja ikäänkuin pisteeksi iin päälle, suuren kompleksin seinälle sijoitetut opastekartat on aseteltu niin, että katsojan täytyy kääntää kartta mielessään 90 tai 180 astetta jotta suunnat menevät oikein. Tämän viikon jälkeen on kyllä niska kipeä muillakin kuin pilteillä -- eikä pelkästään pilettämisestä.
Mistä päästiinkin luontevasti siihen opiskelun osa-alueeseen, jonka olen aina hallinnut esimerkillisesti. Varaslähdön jatkoilla oli lämmin meininki. Tutuistuin ensimmäistä kertaa uuteen bilepaikkaamme Sotkuun ja koin useita apinatilanteita kun monet tuntuivat tietävän Unisen, mutta herra itse ei ketään. Huomenna olisi tiedossa tiedekunnan perinteikäs syystartti. Siitä on nyt vähän ristiriitaiset fiilikset, mutta enköhän kuitenkin osallistu tänäkin vuonna.
Yritän saada elämääni vähän järjestystä koulun avulla. Tänään kävin syksyn ensimmäisellä luennolla, söin koululla ja järjestelin tulevaa lukujärjestystä. Baby-steps. Ehdin kyllä jossain vaiheessa järjestelemään kaikki järjestelyä vaativat asiat ja pohtimaan pääni puhki lopullisia sivuainevalintoja ja sen sellaisia. Olen itse asiassa ehtinyt jo epäilemään jopa pääainevalintaani. Kuitenkin, tästä se taas lähtee, pikkuhiljaa.
Ainiin. Knowledge Work-kurssin asioista huolehtiva Pekka oli luonut kurssijärjestelmän tunnuksekseni uninen :)
PS. Blogin rakenteet ovat palvelinmuutoksen jäljiltä edelleen enemmän ja vähemmän paskana. Asia korjaantuu piakkoin. Käsittääkseni tämä tällainen on muotia nyt.
Utu — Kuulumisia yliopistolta
© Ville Säävuori
