LaTeX - Polymeeriä pintaan

Useammin kuin monesti tuntuu, että Open Office on perseestä eikä Word helpota sekään oloa kuin nimeksi. Monien matemaatikoiden, wanhan polven akateemikoiden ja Linux-nörttien suusta kuuluu tällöin yhtenäinen laulu: LaTeX, LaTeX, LaTeX!

Tuo nörttimaailmasta tutulla tapaa kummallinen nimihirviö on peräisin 70-luvulta (kyllä, todellakin, 1970-luvulta), jolloin monien mielestä kehitettiin yksi vuosisadan merkittävimmistä ladontaan liittyvistä keksinnöistä, TeX-ohjelma. Perusidea on simppeli: kirjoitetaan tekstin sekaan komentoja, joilla saadaan tavallisesta tekstistä rakenteista. (Samaan tapaan kuin HTML-merkkauksessa tehdään) Muotoiltu dokumentti voidaan lopuksi pulauttaa esimerkiksi PDF-tiedostoksi tai web-sivuksi.

Vaan eihän tuossa ole mitään ihmeellistä? Ei, eipä niin. Nykyiset 2000-luvun tekstinkäsittelyohjelmistot ovat oleelliseti helppokäyttöisempiä kuin TeX-järjestelmä, mutta siinä on kaikesta huolimatta muutamia isoja etuja yhteensopivuuden, erikoismerkkien ja kaavojen kirjoittamisen, sekä isojen dokumenttien hallinnan näkökulmasta. Väittävät, että kun TeX-järjestelmää oppii kerran käyttämään, sen mukanaantuomat hyödyt korvaavat opiskeluun käytetyn ajan moninkertaisesti.

En ole eläissäni kirjoittanut tietokoneella matemaattista kaavaa (ja toivon ettei koskaan tarvitsekaan), mutta itseäni TeX-järjestelmä kiinnostaa lähinnä erilaisten dokumenttien, artikkelien, esseiden ja niiden web-julkaisun näkökulmasta. Kuulin tänään, että TeX-systeemiin kuten niin moneen muuhunkin unix-ohjelmaan, on saatavilla muutamia ilmaisia graafisia käyttöliittymiä. MacDevCenterissä on julkaistu näistä kaksiosainen juttu, joissa kuvataan melko selkeästi myös yleistä ideaa ja kertaillaan hyviä ja huonoja puolia. Aion ainakin kokeilla. Suomenkielellä alkuun pääsee esimerkiksi Jukka Korpelan TeX-ladontajärjestelmä-kirjoituksella ja Tampereen yliopiston sivuilta löytyvällä tiiviillä ohjeistuksella.

Raportteja wannabenörtin TeX-kokemuksista luvassa kenties myöhemmin.

Julkaistu 28.04.2004 klo 19.21. Lokerossa Avoin lähdekoodi.

1 kommentti